Sleekcast
Sleek Oy on PK-seudun ulkopuolella operoiva, etätyö edellä suunniteltu ja provisiomallilla toimiva IT-konsultointipraktiikka. Sleekcast on Sleekin podcast, jossa ihmetellään kiinnostavia tietotyöhän liittyviä aiheita:
Sleekcastin 1. kaudella 1H2022 käytiin läpi yrityksen toimintamallia ja starttia.
2. kaudella 2H22 haastateltiin kovia IT-alan ajattelijoita ja johtajia, sekä selvitettiin miten he aloittivat omat menestysyrityksensä.
3. kaudella 1H23 paneuduttiin ekosysteemi -termiin; Mikä on konserni, ekosysteemi, verkosto? Onko yhteistyöstä apua IT-alalla?
4. kaudella 2H23 pohditaan tulevaisuuden työelämää.
5. kaudella 1H24 keskityttiin hyvään työ/elämään erilaisista näkökulmista.
6. kaudella 2H24 ihmeteltiin, mitä sleekkiläiset tekevät työkseen.
Sleekcast
WIBERG & KIVINEN - Kestävä IT
Use Left/Right to seek, Home/End to jump to start or end. Hold shift to jump forward or backward.
Juha Wiberg ja Tuomo Kivinen ovat Sleekin maailman parhaita ohjelmistoarkkitehteja ja ökyprovisiopalkka-IT-konsultteja. Tänään puhumme kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta IT:n näkökulmasta.
Kyse on systeemisestä, jatkuvasta tasapainottelusta: kun vedät yhdestä narusta, toinen kiristyy. Viitekehykseksi nostetaan perinteinen triple bottom line (talous–ympäristö–sosiaalinen) ja lisäksi kulttuurinen ulottuvuus (ammattitaito, käsityöläisyys, osaamisen siirto).
Shownotes:
Muistiinpanot:
- Taloudellinen kestävyys = elinkaarikustannusten optimointi: ylläpidettävyys, modernisoitavuus, ymmärrettävä arkkitehtuuri ja dokumentointi.
- Pilven ylimitoitus (“varmuuden vuoksi” ostaminen) on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätöntä.
- Hyvä käytäntö: resursointi alhaalta ylöspäin (etsitään minimiresurssit, joilla toimii hyvin).
- Sosiaalinen kestävyys kehitystyössä = ei burnout-kulttuuria, kuormitus tasaisesti, osaaminen jakautuu (ei sankaririippuvuutta).
- Sosiaalinen kestävyys käyttäjille = saavutettavuus ja inkluusio; tarvittaessa vaihtoehtoiset palvelukanavat.
- Tietoturva on sosiaalinen kestävyyskysymys: tietovuodot voivat aiheuttaa vakavaa inhimillistä haittaa.
- Ekologinen kestävyys = turhan laskennan ja resurssikulutuksen minimointi (esim. CI/CD:n turhat buildit, tuplasuoritukset).
- Datakeskusten ja AI:n kasvu nostaa energian ja veden riittävyyden sekä sähköverkon kapasiteetin rajoitteet keskiöön.
- Materiaaliriippuvuudet (harvinaiset maametallit, toimitusketjut) kytkeytyvät IT:n ympäristö- ja geopoliittisiin riskeihin.
- AI/vibe coding on kaksijakoinen: voi tehostaa, mutta voi myös lisätä “höttösoftaa” ja kokonaiskulutusta, jos syntyy paljon turhaa.
- “Tekoäly-köyhyys” (pääsyn eriarvoisuus) nostetaan sosiaaliseksi riskiksi.
- Kulttuurinen kestävyys = käsityöläisyys, ammattiylpeys, mestari–kisälli, juniorien mukaan ottaminen ja osaamisen siirto.
- Kestävyys ei välttämättä “maksa” – usein se säästää: tehdään vain tarpeellinen, optimoidaan resursseja, vältetään uusiminen.
- Siirtymä kestävään tekemiseen voi aiheuttaa alussa “kuprun”, jos lähtötilanne on huono.
- Painotus ratkaisukeskeisyyteen: vältetään polarisoivaa “ei saa” -ajattelua ja tunnustetaan ilmiöiden moniulotteisuus.
